|
16.4.2009 Hyvän Paimenen ilta Marttila-salissa Jeesus ilmestyy pelokkaille lukittujen ovien läpi ( lyh. puhe)
Hyvää iltaa hyvät kuulijat. Ajattelin tänään puhua jotakin pelosta ja pelon voittamisesta. Raamatusta luemme: ”Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, myöhään illalla, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, juutalaisten pelosta, tuli Jeesus ja seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!" Ja sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran.” Joh 20:18-20 Jeesuksen opetuslapset olivat lukittujen ovien takana. He pelkäsivät vainoa ja kuolemaa juutalaisten taholta. Olivathan he tunnustautuneet Jeesuksen seuraajiksi ja heistä tiedettiin.
Kaikkihan me pelkäämme jotakin. Pelkäätkö sinä kuulija, sairautta, köyhyyttä, työttömyyttä, yksinäisyyttä ,kuolemaa? Ajattelet ehkä:”Voi,voi, miten minä jaksan huomisen päivän ,jalkoja kolottaa ,selkää särkee ja näkökin himmenee". Ehkäpä mietit:pääsevätkö lapseni taivaaseen ja tapaammeko siellä joskus? Kuitenkin Jeesus muistaa sinua, rukoilevaa ihmistä. Herra ilmestyy lukittussa huoneessa pelkääville ja sanoo: ”Rauha teille”.
Elävä Jeesus ilmestyy lähetyskentilläkin.
Parisen vuotta sitten olin Pietarissa kokkolalaisen Ulla Mattsonin katulapsimatkalla. Tapasimme katulapsia ja nuoria eräässä pikaruokalassa. Ostimme poika -ja tyttöjoukolle hampurilaisia. Niitä mutusteli myös Roman, n. 15-v,punanaamainen päihteidenkäyttäjä. Hän kuunteli sanomaa rakastavasta Jumalasta ja halusi esirukousta.
Sairaudet voivat tuntua raskailta ja heikentää uskoamme armollisen Jumalan olemassaoloon. Kuitenkin elävä Jeesus auttaa meitä kestämään sairautemme tai lahjoittaa terveyden.
Olin kerran Olenogorskin kaupungissa Pohjois-Venäjällä puhumassa kulttuuritalolla. Rukouspalvelussa tuli eräs nainen luokseni ja sanoi: ”Voitko rukoilla Jumalaa että kipeät käteni ja migreeni parantuisivat ja voisin jatkaa työtäni seurakunnassa?” Merkillisesti siinä tilanteessa nousi mieleeni Jeesuksen sanat sairaalle naiselle:”Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut, mene rauhaan.” Seitsemän kuukautta myöhemmin kohtasimme uudelleen. Naisen kasvot säteilivät iloa. ”Kiitos laupias Jumala ja kiitos sinulle! Nyt voin palvella ihmisiä seurakunnassa käsilläni. Elävä Jeesus ilmestyi sairaalle naiselle ja teki hänet terveeksi.
Opetuslapset pelkäsivät lukittujen ovien takana. Joskus tuntuu pelottavalta ajatus että menettäisin uskoni Raamatun elävän Jumalan valtaviin lupauksiin. Jos menettäisin uskoni, niin enhän enää tietäisi vastauksia kysymyksiin:" Kuka minä olen? Mistä olen tullut? Ja mihin menen kuolemani jälkeen?" Kuolema tuntuu niin lopulliselta. Voi Jumala,se pelottaa niin monia! Kuitenkin Sinä lupaat:”Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.”
Yhden riemuvoiton kuolemasta muistan. Se oli -95, kun minulle läheinen Antero–setä rukoili keskiyöllä Isä-meidän rukouksen. Oli leukemiaa sairastaneen toiseksi viimeinen elinpäivä ja yöhoitaja raportoi tapahtumasta. Niin paljon kun minä pelkäsin ja rukoilin rakkaan sukulaisen sielun puolesta! Olisi joutanut tehdä parannuksen syntielämästään jo aikaisemmin,eikö totta Isä? Ole kiitetty ja ylistetty elävien ja kuolleitten Jumala! Antero elää nyt paratiisissa! Henkilökohtaisesti toivoisin lähtöhetken saapuessa sanovani kirkkaalla mielellä: "Kiitos Herra Jeesus rikkaasta elämästä. Saan levätä vihreillä niityillä ja elää kultakaupungissa. Kiitos, että huolehdit läheisistäni ja pelastat heidätkin helvetistä.”
Amen. |